TEEMA 3. Saavutettava oppimisympäristö ja oppimisen digityökalut

1. Vad menas med tillgänglig undervisning

2. Ideoita siitä, mitä voin tehdä sovittaakseni opetukseni ja oppimateriaalin oppilaille, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia – ja samalla kaikille oppilailleni

3. Kompensoivat lukiapuvälineet

4. Hyväksi lopuksi

Teema 3. johdattelee mitä saavutettavuus tarkoittaa oppimisympäristössä ja miten kompensoivilla lukiapuvälineillä, yleisesti digityökaluilla tarkoitetaan ja miten niitä voidaan hyödyntää oppimisessa.

Mitä tarkoitetaan ”saavutettavalla opetuksella”

Huvudmålet är att befrämja tillgängligheten vid användningen av data- och kommunikationsteknik i skolorna, så att varje elev oberoende av sina egna egenskaper kan dra jämlik nytta av de apparater, program, applikationer och studiematerial som används i samband med studierna och för att stöda studierna.

Mitä ovat oppimisen variaatiot?

Oppilaan omilla ominaisuuksilla, eli oppimisen variaatioilla käsitetään ihmisen eri tapoja ja keinoja havaita, käsitellä, muistaa ja käyttää tietoa, vertaa kognitiivinen saavutettavuus. Vertaa myös Bloomin taksonomian oppimisen kognitiiviseen prosessiin.

Oppimisvaikeuksissa henkilön aivotoiminta on organisoitunut normaalista eroavalla tavalla. Oppimisvaikeudet ovat usein perinnöllisiä. Henkilöllä, jolla on oppimisvaikeuksia, on erilainen tapa oppia, hahmottaa ja käsitellä tietoa.

Inlärningssvårigheterna kan uttrycka sig på olika sätt och av olika grad:

• språkliga svårigheter, t.ex. svårigheter med läsning- och skrivning (dyslexi)
• svårigheter med perception och koncentration, t.ex. ADHD
• matematiska svårigheter
• svårigheter med gestaltning och motorik
• minnessvårigheter

Kognitiivinen oppimisprosessi

Luki-ja oppimisvaikeuksien vaikutus oppilaaseen

Typiska effekter är:

• man vill undvika misslyckanden
• frånvaron
• beteendestörningar
• koncentrationssvårigheter
• att dra sig undan och undvikande
• samt motivationsproblem

Inlärningssvårigheterna kan även göra studierna tröttsamma och ansträngande, om man hela tiden måste fungera på gränsen av sin egen ork.

Ideoita siitä, mitä voin tehdä sovittaakseni opetukseni ja oppimateriaalin oppilaille, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia – ja samalla kaikille oppilailleni

Näiden ideoitten tavoitteet ovat:

1. Att öka kunskapen om och öka den tillgängliga informationens och undervisningens synlighet och dess betydelse för möjligheten till jämlik livslång inlärning
2. Att stöda undervisning i användning av tillgänglig information, utveckling, testande, värdering samt för att värdera det nuvarande i bruk varande tillgängliga materialet

Pitäisikö opetusta ja oppimateriaalia muokata ajatellen oppijoita, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia?

Opettajan on melko helppoa tunnistaa oppilaat, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia. Mutta mitä sitten tehdään, kun tiedetään, että oppilaalla on luki-/oppimisvaikeuksia? Oppilaitoksille sopii itse asiassa oikein hyvin, että ongelma paikallistetaan opiskelijaan eikä opetuksen järjestämiseen. Luki-/oppimisvaikeus-leima kuitenkin merkitsee lopuksi elämää osan opiskelijoista. Tiedetään, että älykkyys ja luki-/oppimisvaikeudet ovat erillisiä ilmiöitä. Luki-ja oppimisvaikeuksisiin liitetään kuitenkin helposti esim. sellaiset käsitykset, että he eivät ole kovin älykkäitä ja he epäonnistuvat koulussa. Epäonnistumista pidetään luonnollisena, ”taudin kuvaan kuuluvana” piirteenä. Erityisiä resursseja (esim. projektit ja niihin liittyvä rahoitus), jotka kohdistuvat näihin oppijoihin, on vaikea löytää ja sellaiset satsaukset voidaan nähdä jopa epäreiluina: Miksi satsata sellaisiin, jotka eivät kuitenkaan pärjää? Olisi parempi käyttää rahoitus ”kehityskykyisten” oppilaiden hyväksi.

Mutta miksi leimata luki-/oppimisvaikeuksiset oppilaat? Näkökulma on mahdollista myös vaihtaa oppilaasta opetukseen ja alkaa kutsua heitä vain erilaisiksi oppijoiksi. Erilaisille oppilaille soveltuva opetustapa mahdollistaa jokaiselle oppijalle sopivan tavan oppia. Haaste onkin siinä, miten luoda hyviä käytäntöjä alentamatta koulun oppimistavoitteita tai yliopiston tai korkeakoulun akateemisia standardeja.

Alle on listattu muutamia henkilöitä, joilla on todettu lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus eli dysleksia.

• Walt Disney
• Steven Jobs
• Winston Churchill
• Leonardo da Vinci
• Pablo Picasso
• Graham Bell
• Thomas Alva Edison
• John F. Kennedy
• Albert Einstein
• John Lennon
• Kaarle XVI Kustaa
• Alvar Aalto
• Hjallis Harkimo
• Anthony Hopkins
• Tom Cruise
• m.fl.

Syitä siihen miksi muokata opetusta ja oppimateriaalia

1. Den studerande får bättre förutsättningar att klara av sina studier.
2. Den studerandes egna andel ökar.
3. Den studerandes prestationer förbättras.
4. Även andra studerande drar nytta av den anpassade undervisningen och undervisningsmaterialet.
5. Det är en jämlik behandling av studerande, vars motsats är diskriminering. Man kan således säga, att det är att diskriminera om man inte omformar undervisningen och läromaterialet.
6. Opetuksen muokkaaminen on yksinkertaisesti hyvää käytäntöä, jota muutenkin joka tapauksessa pitäisi tehdä ja hyödyntää olipa ryhmässä mukana henkilöitä, joilla on diagnosoitu luki- /oppimisvaikeus tai ei.
7. När man gör på det här sättet, behöver man nödvändigtvis inte diagnostisera människor. Man undvikar stämpling, utpekande och förlust av självförtroende.
8. Elevens deltagande ökar, inlärningserfarenheten förbättras.

Keskeisiä tukimuotoja, joita tulisi tarjota oppijoille, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia

• Identifiering, som även inkluderar läsprov och utlåtande, samt vägledning för ytterligare undersökningar.
• Individuell studievägledning och stöd.
• Inlärningsvägledning och stöd i gruppform.
• Kontakt med tutor.
• Opiskelijan omien näkökulmien kysyminen ja etsiminen oppimiseen.
• Att stöda studerande i planering och förverkligande av avhandlingar och t.ex. sökandet av finansiering.
• Handledningar, skolningar och workshopar för undervisningspersonal som strävar till att öka undervisningspersonalens kunskap om dyslexi och utvecklandet av stöd för dyslektiker samt instruktioner om hur man fungerar i olika typer av situationer.
• Muodoltaan helposti omaksuttava oppijaa ajatellen sovitettu opetus ja arviointi.
• Mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia teknisiä apuvälineitä kuten puhesynteesiä, äänikirjoja, oikolukua, sananennustusta jne.
• Att använda röstupprepningsfunktioner för att minska konsekvenserna av auditiva gestaltningssvårigheter.

Mitä minä voin tehdä ajatellen oppijaa, jolla on lukemisvaikeus

Käytä apuna edellä esitetty heuristiikkoja (katso Teema 2). Näissä oli muun muassa:

• Använd en tydlig font såsom Arial, Verdana, Helvetica och åtminstone storlek 12.
• Jos mahdollista, sijoita teksti sivulle harvennettuna, kasvata rivinväliä, kavenna palstaa. Muista lyhyet rivit ja vasemmalle tasaus.
• Förklara termer och presentera en vokabulär.
• Använd franska streck och presentera en lista på kärnbegrepp istället för löpande text.
• Käytä lämpimiä taustavärejä jne.

Lisäksi:

1. Ge maskinskriven feedback på uppgifterna, inte handskriven.
2. Använd systematiska färger/färgkoder när du ger instruktioner och feedback.
3. Erbjud en möjlighet att använda skärmläsare som stöd för läsning av digitala texter och internetsidor.
4. Tarjoa mahdollisuus käyttää skanneria ja puhesynteesiohjelmaa paperimuotoisten tekstien lukemisen tukena.
5. Erbjud en möjlighet att omforma papperstexter till digitala.
6. Erbjud en möjlighet att använda ljudböcker istället för böcker i pappersform (Celia-biblioteket).
7. Använd icke-skrivet material såsom ljudfiler och videon alltid när det är möjligt.
8. Instruera eleven i användning av bibliotekariens hjälp och handledning i sökande efter information.
9. Ohjaa oppijaa tekstin ymmärtämisen perusteisiin esim. kertaa hänen kanssaan ennen lukemisen aloittamista seuraavat asiat:

• Vad önskar jag av den här texten?
• Vilka frågor svarar den här texten eller det här stycket på?
• Har texten ett inledningsstycke?
• Har texten ett sammandrag?
• Onko tekstissä kattava sisällysluettelo?
• Har texten ett klart upplägg/en tydlig utformning?
• Innehåller texten diagram?
• Har texten mellanrubriker?

Mitä voin tehdä ajatellen oppijaa, jolla on kirjoittamisvaikeuksia

1. Tarjoa mahdollisuus saada opetusesitys, muistiinpanot tai tiivistelmä paperilla jo ennen opetusta, jotta oppija voi tutustua siihen ennen opetusta. Ohjaa oppilasta tekemään siihen omat lisämerkintänsä opetuksen aikana.
2. Mikäli jaat paperista materiaalia jätä luentotiivistelmiin tilaa muistiinpanoille.
3. Förklara, upprepa och skriv upp nya termer. Ge en lista på dem.
4. Anna tai kerro etukäteen tavoitteet ja selkeät sisällön arviointiperustelut.
5. När du ger ämnen för essäer, använd entydiga rubriker.
6. Anna riittävästi aikaa taululta (videotykiltä…) kopioimiseen.
7. Älä puhu samaan aikaan kun oppilas kirjoittaa muistiinpanoja.
8. Oppilaan, jolla on luki- tai oppimisvaikeuksia, on hankala kyetä samaan aikaan
   • se på tavlan,
   • hitta rätt ställe,
   • flytta sin blick till anteckningarna,
   • hålla i minnet vad hen skulle skriva,
   • göra anteckningar och
   • keskittymään kuuntelemiseen samanaikaisesti.
9. När du bedömer resultatet, ge skild respons på textinnehåll och dess framställning t.ex. rättskrivning.
10. Erbjud en möjlighet att använda pennskanner för att göra anteckningar från tryckt text.
11. Erbjud möjlighet att använda tekniska kompenserande skrivverktyg såsom textbehandlingsapparat, talsyntes, talande korrekturläsning, ordprediktion, stavningshjälp.

Mitä voin tehdä kurssien ja kokeiden suunnittelussa

1. Det är bra att komma ihåg, att även ett prov är i första hand är ett inlärningstillfälle.
2. Provet behöver inte vara en skrämmande, rigid ceremoni som förutsätter utantillärande och upprepning.
3. Hyvä koe opettaa itsenäiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien hahmottamiseen, etsimään ja löytämään tietoa sekä arvioimaan ja soveltamaan sitä.
4. Ett bra prov lär eleven erkänna och rätta till sina egna misstag och att värdera sin insats.
5. Kurssien suunnittelussa ja kokeissa voi vaihdella arviointimenetelmiä, suorituksen esittämistapoja ja koemuotoja (muista saavutettavuuden perussääntö: tarjoa vaihtoehtoja ja joustavuutta). Seuraavassa ideoita koe- tai osaamisennäytön muodoista:

• Portfolios eller provpärmar
• Egna presentationer
• Videon
• Ljudfiler (berättelser, hörspel, inspelning av svaren istället för att skriva...)
• Fritt skrivna artiklar, berättelser, skrivelser, källprov (i provet får man använda det givna materialet eller lärobok)
• Fusklapprov, där eleven skriver – möjligtvis under handledning – en minneslapp i provet.
• Lunttilapun tekeminen auttaa jäsentämään ja löytämään aineiston keskeisen sisällön, jolloin sitä ei tosiasiassa välttämättä tarvitse edes käyttää. Tämä vähentää koekammoa ja toimii hyvin esim. vieraissa kielissä yhdistettynä kielioppikirjan käyttöön.
• Grupptest – muntligt eller skriftligt
• Muntligt prov
• En experimentell hemuppgift eller avhandling
• Etäkoe, tai e-oppimisympäristössä tehty koe (voi käyttää erityistilanteissa, kun opettaja tai oppilas ei ole kouluympäristössä kokeen suorittamishetkellä)

Muista huomioida kokeissa ja tenteissä myös:

• En tilläggstid på 10-15 min/h
• Frågor på ljuddisk eller i annan ljudform.
• Möjlighet att spela in svaren som ljudfil.
• En tillfällig sekreterare eller assistent.
• Frågorna utskrivna på färgat papper.
• Frågorna med stor font.
• Tillåt användning av dator eller textbehandlingsapparat.
• Tillåt arbete i skilt rum.
• Erbjud en gransknings- eller rättskrivningslista eller tillåt användning av sådan.

Mitä voin tehdä puhumis- ja kuuntelutilanteissa

• Ge klara bedömningskriterier för presentationer och framställningar - i vilken form de än är.
• Uppmuntra användning av visuell kommunikation, såsom symboler, bilder, illustrerande former...
• Använd en elektronisk tavla alltid när det är möjligt och ge den upplagrade undervisningen till den studerande. På detta sätt får hen en möjlighet att följa undervisningens framskridande från den steg för steg.
• Använd en röstförstärkare, helst en sådan, som gör det möjligt att justera ljudkvaliteten. Erfarenheten ger vid handen att ett justerbart ljudupprepningssystem underlättar för många elever med dyslexi- och inlärningsproblem.

Observera, att åtminstone 70 % av alla med dyslexi och inlärningsproblem har problem med auditiv särskiljning. De hinner inte särskilja och processa allt som du säger i ditt normala tal: Frågor på disk eller annan hörbar form.

• Visa tålamod!
• Var beredd att repetera instruktioner.
• Använd förenklande, ledande och dirigerande frågor.
• Uppmuntra användningen av ljudupptagningsapparater för anteckningar: Gör det möjligt för videoinspelningar eller att göra ljudupptagningar som anteckningsformer. Uppmärksamma och underlätta förverkligandet alltid när en sådant format för sparande står till förfogande.

Mitä voin tehdä numeroita käsiteltäessä

• Anna puhelinnumerot ”ranskalaiseen tyyliin” ryhmiteltyinä sekä puhuttaessa että kirjoitettaessa, esim. 06 73 83 401 (lausutaan: nollakuusi, seitsemänkymmentäkolme, kahdeksankymmentäkolme, neljäsataayksi).
• Granska, att siffrorna är rätt skrivna och att de är tydliga.
• Skriv ut långa siffror.
• Käytä teknisiä apuvälineitä kuten laskukoneita ja salli opiskelijalle niiden käyttö.
• Konkretisoi, pudota matikka maan pinnalle, tarjoa käyttöön kaikki tietämäsi ja keksimäsi “jopot, jekut ja kikat” asioiden ankkuroimiseksi vanhaan tietoon sen sijaan, että tieto leijuisi irrallisena “abstraktimaailmassa”.

Miten voin tukea oppijaa oman työnsä organisoimisessa

• Kysy opiskelijalta mikä voisi olla hänelle avuksi.
• Tarjoa aineistosta yksinkertaisia kuvia, karttoja, suunnitelmia, tiivistelmiä ja diagrammeja.
• Använd färger och grafik på symboler och signalerna.
• Komplettera muntliga anvisningar med enkla tydliga skrivna anvisningar.
• Huomioi mahdollisuus lähettää tai antaa informaatio digitaalisessa muodossa.
• Undvik många närliggande deadlines för uppgifternas inlämnande.

Mitä voin tehdä ryhmätilanteissa

• Minimera kopiering från tavla, projektor, blädderblocket eller motsvarande ”skärm”. Dela materialet digitalt senare.
• Tee ääneen lukeminen vapaaehtoiseksi.
• Jaa kaikki oheismateriaali kaikille oppilaille värillisellä paperilla –siis ei pelkästään oppilaille, joilla on luki-ja/tai oppimisvaikeuksia.
• Kirjoita vaikeat sanat esiin kaikille.
• Visa informationen på skärmen eller framme tillräckligt länge även för de långsamma läsarna.
• Säilytä luottamuksellisuus. Oppilaat, joilla on luki- ja/tai oppimisvaikeuksia, eivät ehkä halua, että kaikki tietävät heidän pulmistaan.

Miten teen merkintöjä kurssitöihin, kirjallisiin töihin, esitelmiin jne.

1. Anna selvät ohjeet etukäteen niin, että opiskelija tietää mitä häneltä odotetaan.
2. Be den studerande först ge svarets stomme eller skissa, om tiden och situationen tillåter det.
3. Tillåt användning av tilläggstid: Elever, som har läs- och/eller inlärningssvårigheter använder mycket tid till läsning och skrivning.
4. Bedöm inlärningsresultatet i förhållande till de mål som reflekterar ämnets centrala innehåll, inte i förhållande till språk eller rättskrivning.
5. Använd muntlig bedömning. Du får en bättre uppfattning om elevens kunskaper än enbart genom ett skriftligt prov.
6. Ta hänsyn till de icke-linjära och icke-direkta (stressfria) bedömningsmetoderna, t.ex. portfolier.
7. Rätta stavfel med urskillning (t.ex. endast den tekniska ordlistan som är central för läroämnet). Det viktigaste är textinnehållet och det, att lusten att skriva och glädjen i skrivandet inte försvinner.
8. Använd två olika sorters pennor, varav ingen är röd: en för innehåll och den andra för rättskrivning och grammatik.
9. Kirjoita kommenttisi selkeässä luettavassa muodossa, mieluummin koneella. Monilla, joilla on luki- ja/tai oppimisvaikeus, on vaikeuksia lukea käsinkirjoitettua tekstiä.
10. Korrigera elevens språk genom att ge skriftlig respons tillsammans med muntlig. Det här sättet leder till inlärningsresultat på längre sikt än enbart skriftlig respons.
11. Voit tiedustella varovasti oppilaaltasi käyttääkö hän oikolukua. Älä kehota häntä käyttämään sitä kysymättä, sillä saattaa olla että hän käyttää sitä jo paljon – ja valitsee siitä vääriä vaihtoehtoja, erityisesti jos hänellä ei ole käytössään puhuvaa oikolukua, jossa vaihtoehdot voi kuunnella.

Mitä voin tehdä suunnitellessani internetsivuja opetukseen

1. Varmista, että navigointi on helppoa. Sivukartta, josta pääsee suoraan mille tahansa sivulle on oleellinen.
2. Varmista, että omalle koneelle ladattuja sivuja voi lukea offline –tilassa.
3. Vältä liikkuvaa tekstiä ja kuvia. Ne aiheuttavat ongelmia sellaisille lukijoille, joilla on visuaalisen hahmotuksen vaikeuksia. Se haittaa myös niitä lukijoita, jotka käyttävät tekstinlukuohjelmia (näytönlukijaa tai puhesynteesiä).
4. Vältä palstojen käyttöä internetsivuilla. Osa näytönlukijoista ja puhesynteeseistä seuraa rivejä palstoista välittämättä ja siis hyppii palstalta toiselle. Tekstistä tulee käsittämätöntä ”sillisalaattia”.
5. Tarjoa mahdollisuus vaihtaa taustaa ja/tai fontin väriä ja kokoa. Jos se on mahdotonta, käytä tummia kirjaimia kalpean pastellinvärisellä taustalla.

Miten huomioin emotionaaliset tekijät

• Undvik en offentlig diskussion om elevens dyslexi/inlärningssvårigheter. Observera att varje elev har rätt att behålla sitt ansikte och komma fram i den takt som hen själv önskar.
• Observera att ett aggressivt eller störande beteende kan vara ett sätt att täcka över rädsla eller ångest.
• Stödandet av en elev betyder inte, att hen befrias från ansvar. Hen får inte skylla alla sina problem på dyslexidiagnosen.
• Visa på ett positivt sätt, att du är medveten om dyslexi som ett fenomen och särskilt som en egenskap hos individen och att den går att acceptera. Observera särskilt elevens stress.
• Ge information om existerande handledningar och stödformer för inlärning och vägled eleven i hur hen ska använda dem.

Strategioita, joita aikuiset ja nuoret opiskelijat, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia, kertovat itse käyttävänsä

Under föreläsningar och lektioner:

• Jag använder begreppskartor (mindmap).
• Jag antecknar viktiga saker i minnet med detsamma.
• Jag diskuterar inlärningsmaterialet med mina vänner.
• Jag frågar vänner och lärare.
• Teen itse muistiinpanoja äänitteinä.
• Jag kommer överens med läraren, att jag får spela in undervisningen i ljudform.

Kirjoittaessa:

• Jag använder textbehandlingsapparat och flyttar den sedan till ett hjälpmedelsprogram för korrigering.
• Jag använder ett hjälpmedelsprogram (talsyntes, talande korrekturläsning, talande ordprediktion, avstavning...)
• Siirrän työkirjojen sivut tietokoneelle ja kuuntelen tehtävät puhesynteesillä, sitten kirjoitan vastauksen näppäimistöllä ja tulostan sivun opettajalle.
• Jag använder begreppskartor (Mindmap).
• Jag ber om hjälp av en vän eller assitent.

Luettaessa:

• Jag använder markeringspennor.
• Jag använder färgade eller randiga plastfolier ovanpå texten för att minska kontrasten.
• Jag följer texten med finger eller penna.
• Jag använder en vanlig linjal för att följa texten.
• Jag använder en färgad, genomskinlig läsfönsterlinjal för att följa med i texten och minska kontrasten.
• Jag använder Screen Ruler (en digital förstorande skärmlinjal).
• Jag delar orden i delar i tanken, ibland också med penna. Jag läser lättare korta stavelser.
• Jag läser högt.
• Jag talar till boken. Jag diskuterar med texten.
• Asetan kysymyksiä itselleni, esim. Mihin kysymykseen tämä kappale vastaa?
• Jag delar in texten. Jag vet, att jag kan koncentrera mig högst 15 minuter i taget. När jag märker att jag tröttnar, håller jag en minuts eller ett par minuters paus. Efter det kan jag igen arbeta 15 minuter.
• Jag använder färger.
• Jag koncentrerar texten och formar den till min egna.
• Jag använder ett talsyntesprogram och ljudböcker för avlyssnande.

Mitä ovat kompensoivat lukiapuvälineet

Joskus, saavutettava materiaalikaan ei riitä esteiden poistamiseksi. Tällöin on tärkeää että hyödynnetään lukemisen ja kirjoittamisen tueksi tarkoitettuja Luki-ohjelmista puhuttaessa, tarkoitetaan yleensä tietokoneohjelmia, joita mm. erityisopettajat käyttävät oppilaidensa kanssa pienluokassaan harjoitusohjelmina täydentämään ja monipuolistamaan lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelua [14].

Kompensoivat lukiapuvälineohjelmat ovat ohjelmia, joiden käyttö voi toimia myös harjoituksena, mutta jotka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan käyttöön niissä normaaleissa tehtävissä, joista joka tapauksessa on selvittävä.

Kompensoivat luki-apuvälineet:

• Auttavat oppilasta, jolla on luki-vaikeus, kirjoittamaan, lukemaan ja ymmärtämään tekstejä paremmin.
• Eivät ole pelkästään harjoittelua varten, mahdollistaa uusien asioiden tasavertoista oppimista.
• Användarna är av olika ålder.

Lukiapuvälineet voivat olla esimerkiksi:

• ljudböcker
• äänikirjojen kuunteluohjelmia tai –laitteita
• puhesynteesejä (erikielillä)
• lukemista ja oikeinkirjoittamista monipuolisin ominaisuuksin tukevia erityisohjelmia
• skanners som används för olika behov
• vaihtoehtoisia muistiinpanovälineitä
• menetelmiä, joilla muistiinpanot tallennetaan muulla tavalla kuin kirjoitettuna tekstinä, esim. kuvana, videona, äänitallenteena tai niiden yhdistelmänä.
• Kompensoivia lukiapuvälineohjelmia saa tietokoneelle, tabletille tai älypuhelimelle.

E-litteratur, -tidningar och läroböcker.

• läroböcker publiceras i växande grad i e-format, ur vilka läraren kan skapa sin egen version och eleverna använda direkt från egen dator eller från nätet.
• Nätbokhandlar säljer e-böcker
• Biblioteken lånar ut e-tidningar och e-böcker.
• E-böcker och -tidningar läses på skilda läsapparater, datorer, tabletter eller smarttelefoner.

MP3-tiedostojen tuottaminen

• Med en dikteringsapparat av god kvalitet kan man spara en inspelning i MP3-form och sända till datorn eller annan vanlig MP3-avlyssningsapparat.

Anteckningar andra än skrivna:

• Telefonens inspelningsegenskaper
• Sanelemalla tekstiä
• Fotografier, bildserier och videosnuttar /kamera
• Äänimuistiinpano-ohjelmat esim. AudioNote
• Dikteringsapparater
• C-Pen kynäskanneri ja muut äänittävät tai tallentavat kynät

Ohjelmat ja sovellukset, jotka sisältävät puhesynteesin

Maksuttomia ohjelmia ja sovelluksia, joita voidaan käyttää lukiapuvälineenä, on tarjolla monia ja lähes kaikille laitteille. Tärkeintä on ensin tunnistaa tarve, jonka jälkeen voidaan etsiä sekä tarpeeseen että käyttöympäristöön sopiva apuväline. Usein miten sopiva apuväline löytyykin oppilaan omien laitteiden asetuksista, jolloin erillisiä sovelluksia ei välttämättä edes tarvita ladata.

Tarve voi olla esimerkiksi:

• Tekstin kuuntelu, joka tarkoittaa, että voit kuunnella tekstin puhesynteesin lukemana. Puhesynteesi siis muuttaa näytöllä olevan tekstin puheeksi. Näitä puhesynteesi ominaisuuksia tarjolla useilla laitteilla itsessään, esimerkiksi Windows 10, Mac, Android, iPhone, iPad, sekä selaimissa, kuten Google Chrome, Edge ja myös Office 365 työkaluissa esim. WordOnline:ssa. Näiden lisäksi älylaitteille on olemassa erilaisia sovelluksia, jotka tarjoavat samoja ominaisuuksia mutta poiketen edellisistä ne voivat sisältää myös OCR-toiminnon. OCR (Optical Character Recognition) avulla voit kuunnella myös valokuvissa sijaitsevaa tekstiä tai muita ei-digitaalisessa muodossa olevia tekstejä esimerkiksi skannaamalla teksti kirjaston seinällä olevasta mainoksesta. OCR-toiminto löytyy muun muassa Google Translate ja Prizmo Go sovelluksista.

• Puhe tekstiksi, joka tarkoittaa, että voit muuttaa puheesi tekstiksi kirjoittamisen sijaan, eli sanelemalla. Näin ominaisuuksia löydät muun muassa laitteista ja ohjelmista: Office 365 Word, Word Online, Mac, iPhone, iPad, Android, Google Docs, ja lisäksi Googlen ympäristöön tarkoitettu Read&Write Google Chrome selainlaajennus.

• Keskittyminen, johon voit käyttää ns. lukunäkymää. Lukunäkymän avulla voit muun muassa muokata verkkosivun tekstin kokoa, fonttia, taustaväriä, sekä kohdistaa keskittymisesi pelkästään tekstiin kohdistamalla tiettyyn riviin tai poistamalla muut verkkosivun elementit lukemisen ajaksi. Nämä asetukset löytyvät esimerkiksi Word Onlinessa, Edge ja Safari selaimissa, sekä Google Chromessa Mercury Reader selainlaajennuksen avulla.

Tarkemmat tiedot ja ohjeet siitä, miten nämä edellä mainitut ominaisuudet saadaan käyttöön, löydät sivustolta https://www.smaly.fi/, jota ylläpitää Datero ry.

Esimerkki: Neljä tapaa sujuvoittaa tietokoneella lukemista

Seuraavassa lyhyt esimerkki siitä, kuinka voit sujuvoittaa tietokoneella lukemista eri tavoin. Ohjeet koskevat:

1. Tekstin kuuntelun Word ja Outlook-ohjelmissa.
2. Kaoottisten nettisivujen siistimisen.
3. Nettisivujen tekstin kuuntelun.
4. PDF-dokumentin kuuntelun.

Tekstin kuuntelu Word ja Outlook-ohjelmissa

Ota käyttöön Läs upp-verktyget pikatyökaluriviltä. Lataa tarvittaessa lisää kieliä. Pikanäppäinten käyttö tekee kuuntelemisesta sujuvampaa.

• Aloita tai lopeta lukeminen:
  Ctrl + Alt + välilyönti
• Pause tai Play:
  CTRL + väli lyönti
• Lue edellinen kappale:
  CTRL + vasen nuoli
• Lue seuraava kohta:
  CTRL + oikea nuoli
• Lisää puhenopeutta:
  ALT + oikea nuoli
• Hidasta puhetta:
  Alt + vasen nuoli

Kaoottisten nettisivujen siistiminen

Voit selkeyttää nettisivuja käyttämällä lukunäkymää. Toiminto poistaa tarpeettoman sälän.

• Edge-selaimessa toiminto löytyy osoiterivin oikeasta reunasta. Avaa haluamasi alasivu tai artikkeli ja valitse lukunäkymä-kuvaketta.
  Lukunäkymän pop-up työkaluriviltä voit myös
  muokata taustaväriä ja kirjaisimen tyyppiä ja kokoa.
• Google Chromessa saat toiminnon lataamalla Chrome Web Storesta laajennuksen Mercury Reader (ilmainen). Kannattaa myös ladata laajennus Go Extensions tulevien laajennusten hallintaan.

Nettisivujen tekstin kuuntelu

• Microsoft Edge: Maalaa haluttu teksti ja napsauta sitä hiiren kakkospainikkeella, valitse valikosta ”Lue ääneen”.
• Google Chrome: Voit ladata tarpeisiisi soveltuvan laajennuksen, kokeile esim. Read aloud-laajennusta.

2.4 Att lyssna på PDF-dokument on Windows 10:ssa sujuvaa. Napsautat auki olevaa dokumenttia, jolloin esiin tulee ”Lue ääneen” työkalut.

Hyväksi lopuksi

Luki-/oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Kyseessä on vähän eri tyylillä, toisinaan myös eri alueilla, informaatiota prosessoivat aivot. Emme korosta erityisesti esim. sellaisia varsin yleisiä aivojen toimintatyyppejä kuin “musiikkivammaisuus”, “taidevammaisuus” tai “suunnistamisvammaisuus”. Miksi patologisoisimme luki- ja/tai oppimispulmat? Luki-ja/tai oppimisvaikeuksien olemassaolon huomioiva opetustapa, oppimateriaalit ja arviointi tekevät patologisoimisen tarpeettomaksi.

Avainasia on kohdata oleelliset oppimisen ilmiöt, etsiä oppijan näkökulmia omaan oppimiseensa ja kysyä oppijalta itseltään mikä häntä auttaisi. Oppilaitoksen ohjauksen ja tukimuotojen tulisi olla koulun tai oppilaitoksen toiminnassa normaalijärjestelyjä, ei jotain erityistä.

On hyvä muistaa, että erilaiseen toimintatapaan ja tiedon prosessointiin kätkeytyy myös kykyjä, joita ”taviksilla” ei ole, ja mahdollisuus toimia myönteisellä tavalla erilaisesti. Miksi muuten esim. teknisillä ja taiteen aloilla opiskelisi paljon lukivaikeuksisia opiskelijoita? Samanarvoisuus merkitsee sitä, että epäonnistuminen tai onnistuminen on yhtä mahdollista kenelle tahansa.