TEEMA 2.
Tässä osiossa käsitellään, kuinka erityyppiset tiedot, kuten teksti-, kuva-, video- ja äänitiedosto formaatissa tuotetut materiaalit käsitellään saavutettavuuden kannalta mahdollisimman hyväksi.
Tämän osion ohjeet ovat koostettu pääasiallisesti erilaisista saavutettavuusheuristiikoista, WCAG2.1, ICT4IAL ja Selkokielen oheista. Joitain lisäyksiä on tehty Dateron toiminnasta saatujen omien kokemusten mukaan. Tekstimuotoisen sisällön oheistukset on poimittu Mäkipään & Isohellan (2019) tutkimuksesta; Tekstimuotoisen verkkosisällön saavutettavuusheuristiikat. Nämä heuristiikat poimivat tekstimuotoiseen sisältöön liittyviä tekijöitä, joilla tekstistä saadaan helpommin silmäiltävää, luettavaa ja ymmärrettävää.
Tekstin muotoileminen edesauttaa tekstin silmäilyä. Hyvä silmäiltävyys antaa lukijalle mahdollisuuden hahmottaa tekstin eri elementit ja osa-alueet helpommin ja täten edesauttaa myös tekstin ymmärrystä.
Käytä ”tyylejä” (Wordissa) tekstin muotoiluun. Laita otsikot ja normaaliteksti erikseen sekä laita otsikot loogiseen järjestykseen. (Otsikko 1, ala-otsikko 1.1, jne.). Tyylejä käyttämällä otsikot ja perusteksti erottuvat toisistaan, ne on helpompi löytää, sisällysluettelon teko on helppoa sekä se helpottaa lukulaitteen toimintaa.
Tekstiä tuottaessa on hyvä käyttää mahdollisimman yksinkertaista kieltä, joka on vain suinkin sopivaa esitykseen. Tekstin selkeyttämisen tukena on hyvä käyttää selkokielen periaatteita apuna. Tekstiä aloittaessa on hyvä antaa lukijalle pieni johdanto siitä, mitä tuleva teksti pitää sisällään. Näin ollen suurempienkin tekstikokonaisuuksien silmäiltävyys paranee, sekä lukijan on helpompi vastaanottaa tulevaa informaatiota.
Tekstissä käytettävät lyhenteet on hyvä avata ainakin ensimmäisen kerran ja selittää uudet termit. Lauserakenteen kannattaa olla lyhyt ja ytimekäs. Ei mielellään yli 15-20 sanaa. Esityksissä on hyvä käyttää selkokielen periaatteita apuna.
Kokeile kuunnella tekstisi ja ohjeesi. Silloin itsekin huomaa onko teksti sujuvaa tai sisältääkö se virheitä.
Näistä, sekä muista ohjeista seuraavaksi esitellään 16 tekstimuotoisen verkkosisällön saavtettavuusheuristiikkaa, joita on hyvä käyttää esimerkiksi tarkistuslistana tuottaessa omaa tekstiä.
Vältä kursivointia, lihavointia tai väriä ainoana keinona korostaa asiaa. Muista että lukija voi myös pelkästään kuunnella tekstisi, jolloin nämä korostukset jäävät huomaamatta.
Käytä luettelomerkkejä. Luettelemalla tärkeimmät asiat luettelomerkkien avulla edistät lukijaa sisällön hahmottamisessa.
Suosi verkkosisällössä päätteettömiä fontteja kuten Verdanaa tai Arialiaa. Verdana on yksi verkkomaailmassa eniten käytetyistä fonteista ja yleisesti miellyttävin. Arial on taasen hiukan nopealukuisempi. Muita hyviä fontteja ovat esimerkiksi Tahoma, TrebuchetMS, Comic SansMS jne.
Tee tekstistä ilmavaa. Määrittele reilut rivivälit ja kappalevälit. Luettavuus helpottuu, jos riviväli on 1.5 kertainen ja kappalevälit 2. kertainen kirjasinkokoon nähden
Tasaa teksti vasemmalle ja älä pakkaa sisältöä liian tiiviiksi. Vain vasemmalle tasattu teksti helpottaa rivillä pysymistä.
Erota linkit muusta tekstistä ja anna niille selkeät ja merkitykselliset nimikkeet. Tekstisisällöstä omaksi kohdakseen erotetut linkit helpottavat luettavuutta. Nimeä linkki toiminnan mukaan. Näin nimi kertoo mihin linkki johtaa. Ilmoita linkki myös kokonaisuudessa, jotta sen näkee myös tulostettaessa.
Käytä otsikkotasoja (H1, H2 jne.) johdonmukaisesti ja vältä kovin syviä otsikkotasoja esimerkiksi (1.1.1.) jne. Älä käytä otsikkotasoja pelkästään fontin koon suurentamiseksi, sillä ne on tarkoitettu kuvaamaan otsikkorakennetta.
Käytä verkkosisällössä kirjasinkokoa 18pt- 26pt ja dokumenteissa vähintään 12pt. Suuremmat kirjasinkoot, kuten 18pt-26pt edistävät luettavuutta näytöltä luettaessa.
Käytä vain yksinkertaisia kuvia informaation jakamisessa ja anna niille luonteva Alt-teksti. Yksinkertainen kuva on helpompi selittää Alt-tekstiin. Älä kirjoita kuvalle samaa informaatiota kuin tekstissä. Pyri tekstin luontevaan jatkuvuuteen. Näin teksti on lukulaitetta käyttäessä luettavampaa ja informaatio säilyy.
Tarjoa tärkein informaatio ensin. Kun sivun tärkein asia on ensimmäisenä ja tekstikappaleen tärkein asia on ensimmäisenä, on sivun sisällön lukeminen helpompaa myös esimerkiksi ruudunlukuohjelmilla.
Tarjoa sisällöstä lyhyt tiivistelmä. Lyhyen tiivistelmän avulla lukija saa käsityksen sisällöstä.
Suosi lyhyitä lauseita. Lyhyet lauseet auttavat lukijaa sisällön ymmärtämisessä. Ilmaise yksi tärkeä asia yhdessä lauseessa.
Käytä kohderyhmälle sopivaa kieltä. Mieti etukäteen, kenelle suuntaat tekstisi. Valitse tekstin tyylilaji ja vaikeusaste kohderyhmäsi mukaan.
Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä. Käytä tuttuja, jokapäiväisiä sanoja ja vältä ilmauksia, joiden merkitystä ei voi päätellä yksittäisten sanojen merkityksen perusteella. Vältä ammattislangia.
Käytä sinä-muotoa, jos se sopii tekstin tyyliin. Puhuttele lukijaa. Näin ollen lukija tuntee, että teksti on tarkoitettu juuri hänelle.
Avaa tai selitä lyhenteet, lyhennesanat ja vaikeat sanat ensimmäisellä kerralla. Lyhenteet ja lyhennesanat (esim. Kela) on syytä kirjoittaa auki. Poikkeuksena ovat vakiintuneet lyhenteet, joita ei välttämättä edes tunnisteta aukikirjoitettuina (esimerkiksi dvd).
Kuvien saavutettavassa käytössä on hyvä välttää käyttämästä kuvia, jotka eivät esitä asian mukaista informaatiota, kuten maisemakuvat. Asiaan kuulumattomat kuvat saattavat johdattaa lukijaa harhaan tai häiritä keskittymistä itse asiaan. Informaatiota tehostavat tai tukevat kuvat auttavat lukijaa ymmärtämään sisällön helpommin. Esityksessä on myös syytä välttää tarpeettomia taustakuvia, joissa esiintyy useita kuvia, muotoja tai paljon eri värejä. Tämän tyyppiset taustakuvat saattavat myös häiritä tekstin lukemista. Esimerkiksi tämän sivun kissa-kuvalla ei ole mitään merkitystä tähän esityksen sisältöön liittyen, joten se saattaa olla hämmentävä tai informaatioltaan harhaanjohtava.
On myös tärkeää, ettei tekstiä julkaista kuvamuodossa tallennettuna tai vastoin myös, ettei kuvia käytetä korvaamaan tekstiä. Näistä seuraavat esimerkit:
Jos käytät kuvissa hyperlinkkejä, niin älä piilota hyperlinkkejä pelkästään kuviin, vaan näytä linkit lukijalle kokonaisuudessaan. Näin linkkeihin on periaatteessa pääsy mikäli dokumentti tulostetaan paperille.
Pitää myös muistaa että, saavutettavien kuvien käyttö ei ole tarkoitettu vain henkilöille, joilla on näkövamma tai heikko näkö. Voi olla myös tilanteita, joissa koko teksti kuunnellaan lukuohjelmalla ilman että tekstiä katsotaan ollenkaan.
Määritä kuvillesi vaihtoehtoinen teksti (alternative-teksti = alt-text), jolla voit kuvailla tekstillä mitä kuva esittää. Alt-tekstiä käytetään vain, jos sama asiaa ei ole kerrottu muussa tekstissä. Muista että Alt-tekstin tulisi olla luonnollinen jatkumo tekstin asiassa. Vaihtoehtoinen teksti on ainoa tapa saada välitettyä kuvan informaatio näytönlukijaa käyttäessä tai jos kuva ei jostain syystä näy.
Alt-tekstiä kirjoittaessa pyri kertomaan kuvan keskeisin informaatio mitä kuvalla tarkoitetaan. Vältä kuitenkin kuvauksia kuten ”image of…” tai ”kuva… ” jostakin. Mikäli käytät kuvaa ainoastaan koristeena, etkä halua kertoa sillä mitään, niin voit määrittää kuvan koristeeksi tai jättää Alt-tekstin tyhjäksi. Alt-tekstin voit määrittää kaikille elementeille jotka eivät ole tekstiä, kuten kuville, kaaviolle, äänille ja videoille.
WCAG AA-taso suosittelee, että tekstin ja taustan välinen kontrasti olisi vähintään 4.5:1. Mitä tämä sitten tarkoittaa? WCAG mittaa kontrastin kahden eri värin välisenä valoisuutena tai kirkkautena. Kontrastin määrä voi olla jotain 1:1 ja 21:1 väliltä. Käytännössä 1:1 tarkoittaa esimerkiksi valkoista tekstiä valkoisella taustalla. 21:1 tarkoittaa esimerkiksi mustaa tekstiä valkoisella taustalla.
Verkkosivuilla värit voidaan määritellä yleensä kolmella eri tavalla. Esimerkiksi viereisen kuvan vihreä väri voidaan ilmaista seuraavilla tavoilla:
Esimerkkinä vielä pari Microsoft Officen perus tekstiväriä ja niiden kontrasti suhteessa valkoiseen taustaan:
Kontrastin tarkistuksen jälkeen edellisistä esimerkeistä vain sinisellä olisi WCAG:n mukainen riittävä kontrasti suhteessa taustaan.
Enemmän asiaa väreistä ja niiden käytöstä nettisivuilla löydät w3schools.com verkkosivuista osoitteesta https://www.w3schools.com/css/css_colors.asp
Värien kontrastin voit tarkistaa WebAIM:n color contrast checkerillä https://webaim.org/resources/contrastchecker/.
Mikäli et tiedä valitsemasi värin HEX-värikoodia tai haluat napata värin joltain nettisivulta, voit käyttää tähän esimerkiksi Google Chromen Eye Dropper laajennusta. https://chrome.google.com/webstore/detail/eye-dropper/hmdcmlfkchdmnmnmheododdhjedfccka
Lähde: WebAIM
Tässä vielä muutama perusohje värien käytöstä:
Saavutettavien kaaviokuvien esimerkiksi pylväs-, ympyrä- ja viivakaavion tai histogrammin tekemisessä on tärkeää muistaa kaksi asiaa. Järjestä kaavion tekstit ja määräkuvaajat siten, että kaavion voi lukea myös ilman värejä. Anna kaaviokuvalle vaihtoehtoinen teksti tai avaa taulukon tiedot myös sanallisesti.
Kaavio 1. Huono asettelu – värejä ja asioita joutuu yhdistämään.
Kaavio 2. Kaavio mustavalkoisena ilman asettelua – värien sävyt ovat vaikeasti erotettavissa.
Kaavio 3. Parempi kaavio – asettelu ei vaadi asioiden yhdistämistä, eikä väreillä ole merkitystä luettavuuden kannalta.
Saavutettavien taulukoiden tekemisessä on tärkeää miettiä asettelua. Näytönlukijaohjelma lukee taulukon vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.
LINTU | KOIRA | KÄÄRME | |
---|---|---|---|
Nisäkäs | EI | ON | EI |
Jalkojen määrä | 2 | 4 | 0 |
Näytönlukijaohjelma lukee taulukon seuraavasti:
lintu, koira, käärme, nisäkäs, ei, on, ei, jalkojen määrä, 2, 4, 0
jolloin taulukkoa on haasteellista seurata.
ELÄIN | NISÄKÄS | JALKOJEN MÄÄRÄ |
---|---|---|
Lintu | EI | 2 |
Koira | ON | 4 |
Käärme | EI | 0 |
Näytönlukijaohjelma lukee taulukon seuraavasti:
eläin, nisäkäs, jalkojen määrä, lintu, ei, 2, koira, on, 4, käärme, ei, 0
Huomaa, että suuria tietomääriä sisältävien taulukoiden seuraaminen kuuntelemalla voi tietenkin olla joissain tapauksissa erittäin haastavaa, joten näissä tapauksissa on tärkeää avata taulukon keskeinen informaatio myös sanallisesti.
Katso myös kuinka kuinka lisäät vaihtoehtoisen tekstin muotoon, kaavioon tai muuhun objektiin:
Saavutettavien videoiden tekemisessä tärkeintä on tekstityksen lisääminen videoon. Näin ollen käyttäjä voi joko kuunnella ja katsoa videon tai katsoa videon lukemalla tekstityksen.
Pyri ohjaamaan äänitiedoston käyttöä siten, että ääritiedostojen toisto-ohjelma sisältäisi vähintään seuraavat ominaisuudet:
Celia on valtion erikoiskirjasto, joka lainaa äänikirjoja. Voit kuunnella niitä tietokoneellasi, tabletillasi tai älypuhelimellasi.
Celia lainaa kauno- ja tietokirjallisuutta saavutettavassa muodossa kaikille niille, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. Vuoden 2018 alusta alkaen saavat Celian materialin käyttäjät myös oppikirjat ilmaiseksi kaikilla koulutustasolla (peruskoulusta yliopistoon).
Lisätietoja Celian äänikirjoista: www.celianet.fi
PDF säilyttää sisällön ulkonäön samana kaikissa käyttöjärjestelmissä ja tulosteissa. PDF on helppo jakaa. Nykyään löytyy myös näytönlukijoita, jotka voivat lukea PDF tiedostoja.
Yleisiä ohjeita PDF tiedoston luontiin:
Määritä dokumentin kieli. Käytä saavutettavuus tarkistusta, joka löytyy käytettävästä ohjelmasta (Word, Adobe Acrobat Reader jne.). Käytä ohjelman uusinta versiota luodessasi PDF-tiedostoa, koska uusimmat ohjelmat sisältävät päivitetymmät saavutettavuustoiminnot. Varmista kuitenkin, että dokumenttia voi lukea myös vanhemmilla versioilla. Täytä dokumentin meta-tiedosto, jotta käyttäjät voivat löytää sen paremmin Internetistä. Anna kuitenkin vähintään dokumentille nimi ja otsikko. Tarkista rakenteiden lukemisjärjestys. Vältä horisontaalista rullausta (mieluummin pystysuunnassa) ja lisää eri elementtien alt-kuvaukset.
PDF on kätevä kun tiedosto jaetaan yleisesti mutta esimerkiksi suljetuissa ympäristöissä, kuten Office 365, missä dokumentin linkki on jaettu vain tietylle ryhmälle voidaan tiedosto jakaa word-tiedostona. Tällöin lukijalla on mahdollisuus käyttää Word Online:n lukunäkymää tai muokata tekstiä itselle sopivaksi.
PDF-dokumentit voi tarkistaa ja myös korjauttaa PAVE tarkistustyökalulla.
http://pave-pdf.org/index.en.html
Celia ohjeistaa myös PDF-dokumenttien tekemisessä. Katso lisää ohjeita sivulta: https://www.celia.fi/saavutettavuus/verkkopalvelujen-saavutettavuus/tiedostojen-saavutettavuus/saavutettavat-pdf-tiedostot/