Teema 1. johdattelee saavutettavuuteen ja kertoo saavutettavuuden eri lähestymiskulmista ja lainsäädännöstä. Opiskeltuasi tämän osion asiat, tiedät mitä saavutettavuudella käsitetään, erityisesti oppimiskontekstissa ja mitä eri lähestymiskulmia saavutettavuuteen liittyy.

1. Mitä on saavutettavuus?

Saavutettavuus on helppoa käyttöä ja lähestyttävyyttä. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa, että ihmiset erilaisineen ominaisuuksineen ja kykyineen, (kuten näkö-, kuulo-, puhe-, kognitio-, kielen- ja oppimisenkyvyt, sekä fyysiset ja neurologiset rajoitteet ja niiden variaatiot) voivat saavuttaa asetetut tavoitteet viestinnän, palveluiden, tuotteiden, järjestelmien ja ympäristön  [1; 2]. Saavutettavuus on siis yhdenvertaisuuden edistämistä! Ja pitää muistaa, että yhdenvertaisuuden vastakohta on syrjintä, joka on jopa lailla kielletty.

 

 

 

Ennen näistä asioista on puhuttu enemmän termillä esteettömyys. Nykyään esteettömyys mielletään enemmän fyysisten tilojen ja ympäristöjen rakentamiseen siten, että kaikkien kansalaisten on sujuvaa osallistua työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys tarkoittaa siis ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Esimerkiksi rakennuksiin pääsy pyörätuolilla.

Nykyään saavutettavuus sekoitetaan myös joskus termiin “saatavilla oleva”. Esimerkiksi jos palvelu on tarjolla 24 tuntia vuorokaudessa se ei ole vielä saavutettava, vaan mieluummin hyvin saatavilla oleva.

 

Englanniksi termi on ollut vakiintunut seuraavasti:

esteetön: barrier-free

saavutettavuus: accessibility

saatavilla oleva: availability

2. Mitä on tiedon saavutettavuus?

Saavutettavuuden määritelmät voidaan jakaa hierarkkisesti esimerkiksi seuraavasti:

 

  1. Saavuttavuus (yleisesti, kuten edellä mainittiin)
  2. Webin saavutettavuus
  3. Verkkosisällön saavutettavuus
  4. Tiedon saavutettavuus

 

Webin saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset voivat käyttää nettisivuja tavanomaisilla laitteilla, kuten tietokoneilla, tablettilaitteilla, älypuhelimilla, sekä myös näihin liitetyillä avustavilla teknologioilla [3].

 

Verkkosisällön saavutettavuus kattaa kaikki verkon välityksellä esitettävän sisällön, joka on katsottavissa edelleen tietokoneilla, tablettilaitteilla, sekä älypuhelimilla. Tunnettu saavutettavan verkkosisällön tuottamisen ohje ja standardi on WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines), jolla tavoitellaan verkkosisällöstä helpommin havaittavaa, hallittavaa, ymmärrettävää, sekä sen käytöstä toimintavarmempaa [4].

 

Tiedon saavutettavuudella tarkoitetaan tietoa, jota tarjotaan sellaisessa muodossa, että kaikilla käyttäjillä ja oppijoilla on pääsy ja mahdollisuus saavuttaa tieto yhdenvertaisesti muiden kanssa.

 

Tieto voidaan esittää erimuodoissa kuten:

 

  • tekstinä
  • kuvina
  • audioaineistona tai
  • videona

 

Tietoa voidaan jakaa tai toimittaa esim. sähköisinä asiakirjoina, verkkolähteinä, videoina, äänitiedostoina ja painettuna materiaalina [5]. Pitää kuitenkin muistaa, että joskus saavutettavan tiedon tarjoaminen ei yksin riitä. Monet erityistä tukea tarvitsevat käyttäjät ja oppijat tarvitsevat myös apuvälinetekniikkaa kuten näytönlukuohjelmia tai puhesynteesiä saavuttaakseen tiedon.

 

Koulutuskontekstissa saavutettavuuden päätavoite on edistää tieto- ja viestintätekniikan käytön saavutettavuutta kouluissa siten, että jokainen oppilas voi omista ominaisuuksistaan riippumatta hyötyä yhdenvertaisesti opiskelussa käytettävistä ja opiskelua tukevista oppimateriaaleista, laitteista, ohjelmistoista, sovelluksista jne. Digitaalisella saavutettavuudella halutaan varmistaa, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy tiedon lähteelle.

 

Esimerkkinä tästä: oppilaille annetaan kotitehtäväksi googlettaa tietoa ja tehdä lyhyt esittely video tai Powerpoint-esitys tietystä aiheesta ja ladata tämä esitys koulun Office 365 One Drive pilveen. Näin ollen webin saavutettavuuden näkökulmasta tulisi varmistua:

 

  • Onko kaikilla varmasti tehtävän suorittamiseen sopivaa laitetta kotona?
  • Onko kaikilla kotona Internet-yhteyttä ja onko se riittävän nopea? jos ei, niin voimmeko vaatia että oppilaan tulisi mennä jonnekin, missä Internet-yhteys on tarjolla esim. kirjastoon ja onko silloinkaan taas laitteessa tarvittavia ohjelmia?
  • Onko ohjelman käyttöä opetettu vai luotammeko että opiskelijat osaavat?

3 Ketkä saavutettavuudesta hyötyvät?

Koska saavutettavuuden periaatteet ovat saada asiat helpommin havaittavaksi, ymmärrettäväksi, hallittavammaksi ja toimintavarmemmaksi, niin saavutettavuudesta hyötyvät siis kaikki ihmiset!

 

Kuitenkin Maailman terveysjärjestö, Word Health Organization (WHO) on todennut, että noin 15 % maailman väestöstä ei saavuta tietoa, ellei sitä tehdä saavutettavaksi. Lievempiä tai vaikeampiasteisia kielellisiä vaikeuksia esiintyy kaikissa ikäluokissa yhtä paljon: noin 5%-20% ikäluokasta. (Linnankylä & Sulkunen 2005)

 

  • Yli miljardilla ihmisellä, eli noin 15 %:lla maailman väestöstä, on jonkinlainen vamma.
  • 110-190 miljoonalla aikuisella on huomattavia ongelmia toimintakyvyssä.
  • Toimintakyvyttömien osuus lisääntyy mm. väestön ikääntymisen sekä kroonisten terveysongelmien myötä (WHO, 2014).
  • Lukivaikeuksia eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus esiintyy noin 6-10 prosentilla kaikista ikäluokista.
  • Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 15-30 prosentilla on lukivaikeutta. (Kinnunen 1998)

 

Nykyään myös ajatellaan, että kun suunnittelemme jotain jollekin, jolla on erityisiä tarpeita, niin samalla näistä hyötyvät myös henkilöt, joilla on tilapäinen vamma tai pelkästään ympäristö, jossa toimimme on esimerkiksi meluisa.

4 Saavutettavuuden lainsäädäntö

Suomessa saavutettavuuden keskeisin lainsäädäntö on laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019), joka astui voimaan 1.4.2019. Tämän lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.

 

Laki valmisteltiin Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuusdirektiivistä EU) 2016/2102.

 

Miten saavutettavuuden lainsäädäntö muodostui?

 

  1. World Wide Web Consortium (W3C) on konsortio, joka kehittää ja luo kansainvälisiä Internet standardeja. W3C:n työryhmä Web Accessibility Initiative (WAI) kehitti verkkosisällön saavutettavuus kriteeristön, Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) version 1.0 vuonna 1999. Uusi versio 2.0 julkistettin 2008, joka on päivitetty vuonna 2018 versioon 2.1.
  2. Eurooppalainen saavutettavuusstandardi EN 301 549 v2.1.2 (2018-08) on EU-alueen oma saavutettavuuskriteeristö tuotteiden ja palveluiden saavutettavuudelle. Standardi pohjautuu WCAG 2.1 saavutettavuuskriteeristön kolmesta tasosta keskimmäiseen AA-tasoon.
  3. EU:n direktiivi valmisteltiin pohjautuen EU:n standardiin.
  4. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta valmisteltiin EU:n direktiivistä.

5 Kognitiivinen saavutettavuus

Mitä on kognitio? Kognitio on ihmismielen kyky prosessoida tietoa. Prosessi kattaa informaation saannin, ajattelun, muistamisen, syyn ymmärtämisen ja päätöksen tekemisen.

 

Ihmisillä voi olla erilaisia keinoja ja tapoja prosessoida tietoa ja usein kognitiivinen kyky poikkeaakin paljon ihmisestä riippuen. Kognition variaatioita on siis paljon, joka tarkoittaa, että ihmiset toimivat eri tavalla ja heidän tapansa käsitellä asiaa on usein erilainen kuin toisella. Myös edellä mainittu prosessoinnin järjestys saattaa poiketa tavanomaisesta. Näin ollen puhumme mielellään kognition variaatioista kuin esteestä tai rajoitteesta. Kuitenkin ihmisillä, joilla on kognitiivisia variaatioita, kokevat hankaluuksia yleensä joistakin seuraavista: käsitteellistämisessä, asioiden järjestelyssä, syy-seuraus suhteen ymmärtämisessä, muistamisessa, ns. rivien välistä lukemisen taidossa, eli vihjeiden, johdattelun mutta myös jargonin ymmärtämisessä, sekä numeroiden ja symbolien ymmärtämisessä.

 

Kognitiiviset variaatiot hankaloittavat vuorovaikutusta kohteen kanssa. Kohde voi olla esimerkiksi internetsivu, käyttöliittymä, pdf-ohje, e-kirja, opas tai mikä tahansa informaatiota sisältävä kohde, jonka kanssa ihminen on tekemisissä. Esimerkiksi käyttöliittymän suunnittelu, joka ottaa huomioon kognitiivisen saavutettavuuden mahdollistaa käyttöliittymän käytön yhä useammalle ihmiselle. Hyödyn saajina ovat myös ikäihmiset, lapset, henkilöt, joilla on oppimisvaikeutta, äidinkielenään toista kieltä puhuvat jne.

 

Muutama yleinen ohje helpottamaan ihmisen ja kohteen välistä vuorovaikutusta:

  • Pidä kohde mahdollisimman yksinkertaisena.
  • Pidä kieli syntaktisesti ja sanastollisesti yksinkertaisena.
  • Pyri siihen, että käyttöä ja toimintoja ei tarvitse erikseen opetella tai muistaa
  • Salli aikaa kohteen käyttämiselle
  • Pyri saamaan käyttäjän huomio ja johdattele toimintojen käyttöön

 

Lisäksi erityisesti oppimisvaikeuksien kannalta kannattaa huomioida myös käytetyt fontit, värit, kontrasti, ja kuvat, että ne edistäisivät ymmärtämistä.

 

Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa sisällön esittämistä helposti ymmärrettävässä muodossa sisältäen:

  • kielen selkeyden
  • ymmärrettävyyden ja
  • silmäiltävyyden.

 

Kun ihminen havaitsee jonkin kohteen, tiedon kognitiiviseen oppimisprosessiin kuuluvat havaitseminen, tunnistaminen, ajattelu, päättely, muistaminen ja lopuksi oppiminen.

nainen miettii tietokoneen edessä

Kognitiivisen saavutettavuuden pikavinkit:

Pidä kohde mahdollisimman yksinkertaisena.

Pidä kieli syntaktisesti ja sanastollisesti yksinkertaisena.

Pyri siihen, että käyttöä ja toimintoja ei tarvitse erikseen opetella tai muistaa

Salli aikaa käyttöliittymän käyttämiselle

Pyri saamaan käyttäjän huomio ja johdattele toimintojen käyttöön

Erilaiset taidot, miten me käsittelemme tiedon prosessina

(THL)

1. Vastaanottaminen

2. Käsittely

3. Tallentaminen

4. Käyttö

Tiedon kognitiivinen oppimisprosessi:

kognitiivinen saavutettavuus, tiedon prosessointi: havaitseminen, tunnistaminen, ajattelu, päättely, muistaminen, oppiminen

Seuraavaksi muutama helppo perusohje, siitä kuinka esimerkiksi esitettävä teksti voidaan muotoilla rakenteeltaan ja sisällöltään helposti ymmärrettäväksi ja silmäiltäväksi. Tarkempia ohjeita tulee vielä myöhemmin lisää.

 

Rakenteessa huomioon otettavat asiat:

  • Otsikot
  • Johdanto
  • Väliotsikot
  • Luettelot
    (myös videoina tai äänenä)
  • Selkeys= selkokielen periaatteet (rivitys, palstoitus)

 

Sisällössä huomioon otettavat asiat:

  • Vähän informaatiota kerrallaan
  • Ei turhaa päättelyä tai muistamista
  • Selkeys= selkokielen periaatteet (sinuttelu, yksinkertainen kieli ym. )

 

Alla esimerkki, kuinka oikean puoleisen tekstin rakenne on muotoiltu helpommin ymmärrettäväksi ja silmäiltäväksi.

6 Selkokielen merkitys saavutettavuudelle

Selkokielen merkitys saavutettavuudelle on erittäin suuri. Useammat saavutettavuus ohjeet neuvovat, että tuotetun kielen tulisi olla yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää, mutta neuvot eivät kerro kuitenkaan sitä, miten se oikeasti tehdään.

 

Selkokieli on mukautettu
sisällöltään,
sanastoltaan
ja rakenteeltaan
yleiskieltä luettavammaksi
ja  ymmärrettävämmäksi.

Se on suunnattu ihmisille,
joilla on vaikeuksia lukea
ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

(Selkokeskus)

6.1 Sinä olet kohderyhmää – ymmärrätkö sinä?

Esimerkki lakitekstistä:

 

Kunnan on järjestettävä opiskelijalle, joka opiskelee 3 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa muussa kuin ammattikorkeakoulu-tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskelu-terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi; Oppilaalle kahdeksannella vuosiluokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet.

6.2 Ketkä hyötyvät selkokielestä?

Kaikki, koska palvelun käyttö on sujuvaa ja mielekästä mutta erityisesti hyötyvät ne, joilla on haasteita:

    • muistaa asioita
    • ohjata omaa toimintaa
    • päätellä loogisuutta tai muistaa sitä
    • ymmärtää sisältöä ja oppia se
    • havaita tai hahmottaa ympäristöä tai pienempiä asioita isosta kokonaisuudesta
    • lukutaidossa tai muussa kielellisessä kyvyssä

7 Digiopetuksen suunnittelun pohjaksi

Saavutettavuus kuuluu yhtenä osana opetuksen suunnittelua. Saavutettavuutta tukee
suunnittele kaikille- periaate, joka tarkoittaa erilaisten käyttäjien ja heidän tarpeidensa huomioimista. Design for All on suunnitteluperiaate, jossa otetaan huomioon ihmisten erilaisuus, sosiaalinen osallisuus ja tasa-arvoisuus. Design for All sisältää Universal Design periaatteita:

 

Oikeudenmukaisuus:

  • käyttö ei häiritse tai leimaa ketään käyttäjää

Käytön joustavuus:

  • sisältää ja mahdollistaa laajasti erilaisia yksilöllisiä asetuksia ja ominaisuuksia

Yksinkertainen käyttö:

  • on helppo ymmärtää ja omaksua riippumatta käyttäjäkokemuksesta, taidoista, kielitaidosta tai keskittymisestä

Havaittava informaatio:

  • esittää informatiivisen sisällön tehokkaasti käyttäjälle riippumatta ympäristöolosuhteista tai käyttäjän aisti kyvyistä

Virheiden esto:

  • minimoi virhemahdollisuuksia, joita käyttäjä voi tehdä vahingossa ja tahattomasti

Ei vaadi fyysistä ponnistelua:

  • käyttö tulee onnistua tehokkaasti ja miellyttävästi ilman fyysisiä ponnisteluita

Laitteen ja käytön koko ja tila:

  • käyttö tulee onnistua sopivassa tilassa, riippumatta käyttäjän fyysisestä koosta, asennosta tai liikkuvuudesta
Kirjallisuutta

[1] Persson, Hans & Åhman, Henrik & Yngling, Alexander & Gulliksen, Jan. (2014). Universal design, inclusive design, accessible design, design for all:different concepts—one goal? On the concept of accessibility—historical, methodological and philosophical aspects.

 

[2] ISO 26800:2011. https://www.iso.org/obp/ui/#iso:std:iso:26800:ed-1:v1:en

 

[3] Helen Petrie, Andreas Savva, and Christopher Power. 2015. Towards a unified definition of web accessibility. In Proceedings of the 12th Web for All Conference (W4A ’15). ACM, New York, NY, USA, Article 35, 13 pages. DOI: https://doi.org/10.1145/2745555.2746653

 

[4] W3C (2018). Web Content Accessibility Guidelines 2.1. (2018): http:www.w3.org/TR/WCAG

 

[5] Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus (2015). Ohjeet saavutettavan tiedon tuottamiseen. Tieto- ja viestintätekniikka esteettömän tiedonhaun välineenä oppimisessa (ICT4IAL). Toim. Marcella Turner-Cmuchal.

 

Kinnunen P. Ammatillisissa oppilaitoksissa vastuu kuuluu kaikille opettajille. Kirjassa: Strandén K, toim. Ei tyhmä vaan erilainen oppija. Jyväskylä: Gummerus 1998, s. 85-8.

Valitse tekstikoko
Taustaväri
fiSuomi
sv_SESvenska fiSuomi